Kuusade

Madhatter and the 40's

2012-02-12T18:31:00.000+02:00

Heippatirallaa kaikille.

Vihdoin olen saanut itseäni hieman niskasta kiinni ja nyt tuleekin postausta hatuista :). Minisilintereitä on siis täällä jo blogin puolella pyörinyt alusta asti. Niiden tekeminen on minulle aivan tajuttoman mukavaa ja siitä näin-kliseisesti ajatus sitten lähti: seuraavaksi opiskelenkin Modistiksi.

Modisti, jos joku ei tiedä, tekee asusteita ja somisteita, hattuja, vöitä, käsineitä, laukkuja yms. Itse rakastan asusteita ja somisteita, ja tämä ala, niinkuin kultasepänalakin, antavat kummatkin valmiutta tehdä niitä. Ah miten odotankaan, että pääsen opiskelemaan miten saan rakennettua oman maailmani käsilaukkuja ja hattuja<3.

Mutta asiasta siis kukkaruukkuun ja niinpäinpois. Saanen esitellä:

Hattuja

Muutama varmaan muistaakin blogissani pyörineen kilpailun ja sen voittajan Niinan. Noh Niina tahtoi itselleen minisilinterin. Muutaman internetissä käyneen palaverin ja parin työtunnin jälkeen Niinalle lähti tällainen silinteri:

Hatun kangas on valkoista taftin-tyylistä kangasta, jossa on mustalla sametilla ornamenttikuvioita. Hattua koristaa valkoiset höyhenet ja musta strutsin sulka.

Toinen hattu, jonka tahdon esitellä, on serkulleni tekemä syntymäpäivälahja. Lahjan määritelmänä on silinteri, joka on "niinkuin Madhatterin". Muutaman kuvan katsottuani, syntyi monen-päivän-tekemisen-jälkeen tämä:

Käsin vihreäksi värjätty kiekurakangas, nahkanauha soljella, strutsinsulka ja muutama pelikortti. Tämän silinterin kaartiomainen runko on itse muovailtu 3mm pahvista.

Ja sitten viimeinen hattu onkin ihan hattu. Siskoni tarvitsi hatun, jonka tyyli on 1940-luvulta. Päätinpä tehdä sitten pillerihatun. Kyseinen hattu on ensimmäinen "kunnon" hattu, jonka olen koskaan tehnyt. Muutamien raivonpuuskien jälkeen, kun ei ompelukone tehonnutkaan enään kahteen kerrokseen huopakoviketta ja kagasta, sain kuin sainkin aikaiseksi oikein hienon ja siistin hatun:

Tummanruskeaa villakangasta, mustaa kanttinauhaa, kullanvärinen nappi ja strutsin sulka. Vuorattu mustalla polyesterisatiinilla. Vahvistus huopakoviketta.

SIck, sick sicketi-sick

2012-01-30T23:57:00.000+02:00

Desucon Frostbite meni aivan ihanasti :). Sibeliustalo oli paikkana todella hieno, ja taidekujan sijainti oikein hyvä, sinne kun sattui ihmisiä ihan vahingossakin. Olin todella tyytyväinen koko viikonloppuun ja pidinkin hauskaa oikein paljon, jopa siis niinkin paljon, että olen nämä kaksi viimistä viikkoa kerännyt voimia, sairastellut vihdoin sen Desuconia edeltävän flunssan oikein kunnolla ja käynyt kiertelemässä sukulaisia ja perhettä.

Olen siis vihdoin maaimankartalla ja Kuusade-blogi saa taas päivityksiä. Tulevia postauksissa aion kertoa mm. muutamista silintereistä jotka valmistin, uusia koruja, hameita ja tulevaisuuden suunnitelmia. :)

6 yötä

2012-01-08T22:49:00.000+02:00

Desucon Frostbite siis lähenee vihdoin, 6 yötä ja saan matkustaa Lahteen ja istua taidekujalla pöydässä numero 3:

Minut löytää Desucon Frostbitesta ensivkon la ja su pöydästä nro 3

Paljon on tehty taas asioita, muutamia uusia juttuja kokeiltu, esimerkiksi myyntiin tulee tälläkertaa enemmän erilaisia minisilintereitä ja hiuspantoja. Kumminkin nyt on tullut pieni seinä vastaan, koska kirjoitan tätä blogimerkintää 37,2 asteen lämmössä (joka ei ehkä tunnu paljolta, mutta koska olen n. kerran vuodessa kuumeessa niin lämpö yleensä nouse 36,4 yli, niin olo on aika hutera), ja yritän silmät ristissä pitää kuumaliimapistoolia kädessä.

Mutta onneksi sairastuin nyt, enkä muutaman päivän päästä, koska minulla on suurempi todennäköisyys tervehtyä ennen lauantaita. Mutta näin loppuun pistän kuvia kahdesta minisilinteristä, jotka olen saanut valmiiksi, muut ovat vielä osissa :D (en tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa)

Ruusukuvioinen minisilinteri pitsillä, helmillä ja valkoisilla ruusuilla

Maalaisromanttis-tyylinen minisilinteri sinisellä nyörillä ja kermanvärisillä ruusuilla

Key to my Heart - opinnäytetyö ja koulun loppumisen haikeus

2011-12-30T16:22:00.000+02:00

Olen nyt saanut prosessoida viikon ajan erästä tiettyä ajatusta: Koulu on ohi. Nämä kaksi ja puoli vuotta menivät ihan liian nopeasti, enkä olisi tahtonut koulusta vielä lähteä (ja itkeä tirautin muutaman kerran viimeisenä koulupäivänä, onneksi ihanat koulutoverit olivat tukena)

Virallisestihan en ole vielä valmistunut, koska työni tekeminen meni niin viime päiville, etten todistusta saanut enää tämän vuoden puolella. Opinnäytetyöni sain valmiiksi, kaikki tunnit on käyty ja työkalut ja avaimet palautettu, joten kouluun en siis enää palaa opiskelijana. Ensimmäisen kunnon ammattinimekkeen olen siis ansainnut ja kutsun siis itseäni jo nyt kultasepänalan artesaaniksi.

Mutta sitten on aika opinnäytetyöni esittelyyn. Voin tässä postauksessa puhua opinnäytetyöstäni myös nimellä lopputyö, koska sillä nimellä olen sitä nämä viimeiset kouluvuoden kutsunut. Kumminkin opinnäytetyö (tai artesaanityö) on virallinen nimitys tälle opiskelujeni viimeiselle työlle.

Key to my Heart

Koruni tarina alkoi jo kauan, kauan sitten, mutta en ala ihan alusta, koska silloin kaikki alkaisi sanoilla "Kun minä synnyin..." Aloitan siis tarinani vuodesta 2009 kun toukokuun alussa sain ihooni ensimmäisen tatuointini avaimenreiän vasemmalle puolelle rintalastaa, eli sydämen päälle.

Avaimenreiän ympärille suunnittelin koukero-kuvioita, koska kyseiset kuviot ovat lempi-kuvioitani koko maailmassa (ja tämän puolesta puhuu melkein jokainen vihkon kansi).
Tiesin jo tatuointia ottaessani, että halusin ammatikseni kultasepän. Näin ollen päätin, että teen avaimen avaimenreikääni itse. Ja kas kummaa, pääsinkin opiskelemaan kyseistä alaa jo samana vuonna.

Meille selvisi jo koulun alussa, että viimeisenä vuonna tehtiin yksi hieman isompi työ, opinnäytetyö. Päätinkin jo tällöin, että tekisin avaimeni opinnäytetyönä, koska tahdoin mahdollisimman paljon merkityksiä tähän työhön, ja olisi hienoa jos viimeinen koulutyöni olisi yksi näistä.

Suunnittelin siis avaintani kauan. Jossain vaiheessa piirustuksiin tuli mukaan choker-tyylinen pitsi ja ajatus siitä, että avaimen saisi pitsistä irti. Pitsiin halusin koristeeksi keskiornamentin ja ketjuja, ja ketjuistakin tuli toinen ahaa-elämys, kun päätin, että ketju olisi yhtenäinen ja senkin saisi pitsistä irti ja avaimen siihen roikkumaan.

Loppujen lopuksi opinnöytetyöstäni syntyi tällainen:

Avain ja ketju


Koko koru komeudessaan

Pitsin lukko

Ylemmässä kuvassa on siis sama avain ja ketju, jotka näkyvät keskimmäisessä kuvassa. Korun pitsi on isosiskoni käsin tekemä (oli vaikeaaa löytää oikeanlaista, mustaa pitsiä mistään) ja musta kivi on 18 mm, päältä viistehiottu musta onyksi. Kaikki hopea-osat on käsin tehty itse sulatetusta materiaalista (tanko- ja lankaosat) tai valmiista 1 mm levystä (avaimen lehti ja keskiornamentti).
Työssä käyttämäni 2 mm papuketju on valmiiksi ostettu, niin myös kaikki papukaijalukot (joilla siis ketjun saa pitsiin kiinni).

Happy holidays!

2011-12-23T20:37:00.002+02:00

Joulutorttu riipus

Haluan toivottaa jokaiselle oikein hyvää joulua, tai mitä tahansa juhlaa haluattekaan viettää. Itse suuntaan joulua viettämään perheeni kanssa, joten voi hieman olla hiljaista täällä blogissa.
Kun palaan, niin on vuorossa opinnäytetyöni esittely, sen kun sain sittenkin valmiiksi viimevkolla.

Happy holidays,
Jenna

Sivujen päivitystä, koulun loppumista

2011-12-02T00:28:00.000+02:00

Kuusade.net on vihdoin päivitetty juuri siihen kuntoon kuin olen sitä pitkään jo halunnut! Jeij ( \o/ )!
Eli sivut on nyt kunnolla kunnostettu tilauksien helpottamiseksi. Uusia kuvia tulee Leivoskorut-sivulle huomen illalla, kunhan saan kuvattua vain.

Hopeakorurintamalla on ollut nyt hieman hiljaista, koska lopputyö painaa päälle. Työhöni kuuluu neljä osaa, joista kolme teen itse ja yksi on siskoni tekemä. Lopputyön valmistuminen pitäisi olla 17.12 ja uskonkin, että ehdin. Stressaa nyt varuiksi, niinkuin aina, olen hirveä huolehtija jokaisesta pikku asiasta.

Muutama sneak preview:

Paljon onnea meille molemmille

2011-11-29T13:58:00.000+02:00

Mikä olisikaan paras päivä juhlistaa kilpailun voittajaa kuin oma syntymäpäiväni. Tänään on siis 22 vuotta elämää takana :).

Kilpailun voittaja valittiin perinteisellä "Nimet lapuille ja onnetar valitsee". Koko valinnan voit katsoa tästä videosta, jossa näette miten kaikkien osallistujien nimet pistetään tyhjään pussikassiin, sekoitetaan ja nostetaan yksi nimi. Videossa on taustamusiikkina eräs random midi jonka löysin, koska taustalla oli hieman melua ja äänetön video tuntui turhan tylsältä. Ja Rhea oli myös kiinnostunut arvonnasta, joten se hyöri pussin vierellä.

Eli onneksi olkoon Niina! Otan yhteyttä sinuun juuri :).

Hieman myöhäistä Joulumyyjäis-ilmoitusta

2011-11-26T21:49:00.001+02:00

Huomasin äsken, etten ollut täällä edes ilmoittanut, että istun huomenna joulumyyjäisissä!

Eli Sastamalassa (Vammala) sijaitsevassa Suomalaisen kirjan museossa, Pukstaavissa, on joulumyyjäiset huomenna 27.11 klo 11-16. Siellä olen minä myymässä leivoskoruja ja -koriste-esineitä. Myynnissä on nyt koruja myös hopeoiduilla koruosilla ja nyt löytyy myös magneetteja ja pinssejä.
Tein myös muutaman joulukortin, ihan vain, koska joulukorttien tekeminen on niin kivaa :D.

Toivottavasti nähdään siellä

Feeling like Royalty

2011-11-13T12:42:00.001+02:00

Olen koulussa nyt muutaman viikon väsännyt ehkä kouluaikani toisiksi haastavinta asiaa. Sain sen vihdoin viimeviikolla valmiiksi kaikkien ongelmien jälkeen ja olen nyt erittäin onnellinen ja iloinen.

Rakensin siis tiaran/kruunun/diademin, miksi sitä nyt tahtookaan kutsua. Kyseessä on siis pään ympäri menevä 1,8 mm langasta rakennettu symmetrinen tiara, jonka edessä on 16mm x 8mm kokoinen punainen granaatti.

Kaikista suurin ongelma tiaran kanssa oli juottaminen. Juotin siis kaiken ensin kokoonsa, istukkaa myöten, tasaiselle alustalle, jonka jälkeen aloin kumivasaran ja alasimen "pyöreän sarven" kanssa pyöristämään tiaraa muotoonsa. Ja eikös sitten yli puolet juotoksistani ollut kylmiä, jolloin vähän väliä sain kuulla naps-ääniä ja mennä juottamaan uudestaan. Opin kumminkin, että koko tiara kannattaa juottaa alusta asti kolmos-juotteella, koska ykkös-juote ja monet, hennot lankakiekurat eivät tule toimeen keskenään.

Rakastuin tiarojen tekemiseen, ja olen tekemässä niitä lisää. Ihan vain huvikseni tai tilauksesta. Tiarojen tekeminen varastoon on sinäänsä hankalaa, koska jokaisen ihmisen pää on yksilöllinen, ja tiarat pitäisi mitata jokaisen omistajan päähän yksilöllisesti. Mutta eiköhän tästä kumminkin vielä muutama ihana tiara synny. Tuli tilattua nimittäin Cubic Zirconeita muutamaa isoa kokoa.

Niin pienenä muistutuksena vielä, että muistakaa osallistua kilpailuun. sen löydätte pari postausta alempana :)

Masquerade

2011-11-08T14:01:00.001+02:00

Rakastan naamiaisia. Sitä maskeeramista, pukeutumista, ihmisten yllättämistä ja pelottamista onnistuneilla puvuilla, kaikkea! Ei siis ole mikään ihme, että innostun aina Halloweenina ja vappuna pukeutumaan, kun on naamiaiset jossain tiedossa.

Meillä koulussa on tapana pitää osastolla naamiaiset aina Halloweenina ja vappuna (tai sinä koulupäivänä joka on lähinnä). Kertaanpa tässä siis kaikki naamiaisasuni 2010 vuoden vapusta alkaen ja kerron hieman niiden tarinaa

Vappu 2010

Tämä kerta oli ainoa naamiaiskerta, jolloin meillä oli jonkinlainen teema pukeutumisen suhteen. Teemana oli Viihde, ja sain sitten miettiä itseni puhki, että miksi sitä sitten pukeutuisi.

Halusin, jotain kirkasta ja värikästä, jotta voisin vetästä yli ja tehdä jotkut über hienot meikit. Jostain sitten idea lähti My Little Ponystä, ja asunani olikin sitten Fluttershy-niminen poni (joka roikkui koko päivän kaulastani)

Kiitos kuvasta, My little Wiki

Lähikuvaa ei meikeistä valitettavasti ole. Käytin kumminkin vaaleanpunaista, violettia, lilaa ja keltaista ja koristelin silmäkulmani valkoisilla kukka/kynsitarroilla. Hiuksiini lisäsin clip-on hiuslisäkkeet ja sprayasin koko komeuden raidoittain, keltaiseen, violettiin ja vaaleanpunaiseen osioon. Valitettavasti nämä eivät kumminkaan hirveästi näkyneet.

Violetin mekon sain lainaksi luokkalaiseltani, kaikki muut asusteet ovat omasta kaapistani.

Halloween 2010

Halloween on minulle sitten niiden kunnon maskeerauksien ja pelotuksian aikaa, rrrrakastan niitä! Sinäänsä hassua, koska olen tehnyt päätöksen, etten tule koskaan katsomaan enää kauhuelokuvia (liian hyvä mielikuvitus, pelkään 2 vko jälkikäteen).

Ensimmäisenä Halloweeninä siis panostin ensimmäiseen maskeeraukseeni ja etsin jotain ohjeita tai ideoita netistä. Youtube on ehkä maailman ihanin paikka halloween tutoriaaleihin, ja törmäsinkin tähän Petriluden tutoon.

Heräsin muistaakseni kaksi tuntia ennen lähtöä, jotta saisin väsättyä naamani kuntoon. Maskeerauksen tekemiseen käytin Punanaamiosta ostamaani vaaleanpunaista vahaa, joka olikin sitten aika tuskaista työskennellä. Ensinnäkin vaha ei meinannut kuivua lainkaan, joten sen kirkkaan vaaleanpunainen värin peittäminen oli tuskastuttavaa. Toiseksi päivän mittaan vaha alkoi sulamaan, joten se ei siis pitkää pitoa kestä. Suosittelen sitä halvan hintansa vuoksi siis niille joilla on luonnostaan vaaleanpunainen iho ja tarvitsevat jotain maskeerausta pariksi tunniksi :D!

Olin kumminkin aivan tyytyväinen lopputulokseen, vaikka maski naamassa kouluun käveleminen olikin tuskastettavaa, kun ihmisten ilmeet olivat niin naurettavia. Tämän maskin kanssa kun ei voinut nauraa, tai se repesi ihan täysin (saattoi olla osasyy siille miksi se suli/valui niin nopiaan.)

Vappu 2011

Seuraavana vappuna tahdoin taas jotain erittäin kirkasta ja värikästä. Päädyinpa siis keijuun. Siipiä rakennellessani muutin vähänväliä sitä, minkälainen keiju oikein olisin. Kaikki Folio-ufokeijut ja tulikeijut läpikäytyäni päädyin yksinkertaiseen metsäkeijuun

Mekon ompelin itse käsin eräästä kirpputorista löytämästäni kankaasta. Hihansuiden vaaleanvihreä kangas on omista kätköistäni napattu, mekon piristeeksi suunniteltu kangas. Mekosta tuli hieman lyhyehkö, joten pistin alle vihreän ruutuhameeni.

Sukkahousuja värjäilin muutaman päivän ennen naamiasia akryylimaaleilla ja kimalleliimalla. Kumminkin tämän kemistitestailun jälkeen totesin, etteivät kummatkaan oikein suostuneet tarttumaan, joka oli hieman outoa, koska siipiin ne tarttuivat :D

Siipiä rakensin sitten muutaman viikon. Kehikko on tehty paksua rautalankaa vääntämällä ja niiden ympärille on pingotettu valkoiset sukkahousut. Tämän jälkeen maalasin siivet tosiaan akryylimaaleilla ja vetäisin hienot kimalliliimakoukerot niihin. Siivet saa puvusta irti.

Halloween 2011

Ja sitten olikin jo tämän vuoden halloween. Omaa pukuani mietin jo viimevuonna, joten toteutin sen. Tämä video kertoo paremmin kuin tuhat sanaa.

Varoitus, verta ja pään sisuksia (ei oikeita kumminkaan :D)

Ostin ebaysta peruukin, joka näyttäisi mahd. paljon omilta hiuksiltani. Peruukkin ompelin sitten puolet Punanaamiosta ostamastani koristeaivoista ja koristelin koko komeuden paljolla, paljolla tekoverta (joka tässä tapauksessa oli vain akryylimaalia.). Itseni meikkasin mahdollisimman väsyneen ja sairaan näköiseksi ja siinäpä se.

Kuulostipa helpolta.. Tein peruukkia kylläkin melkein kuukauden :D

Minulla oli toinenkin asu tämän vuoden Halloweenina, eräisiin toisiin naamiaisjuhliin. Kumminkin unohdin ottaa siitä kuvia. Kyseessä oli taas keiju, tällä kertaa yö/pimeyden keiju. Tein mustat siipeni tunnissa pikavauhtia ja päälleni pistin viininpunaisen, maahanasti ulottuvan, taftihameen ja mustan korsetin. Meikkasin silmäni käyttäen mustaa ja punaista.

Saa nähdä mitä seuraavina vuosina oikein tapahtuu, kun koulunikin loppuu. En tiedä löytyykö siis naamiaisia enää, mutta maskeerausta kyllä jatkan. Unelmana olisikin vielä käydä Maskeeraus-koulu, mutta niiden hintavahkoisuuden takia, siihen meneekin parisen vuotta.

Äänestystä ja ensimmäinen kilpailu

2011-10-27T19:32:00.006+03:00

Heippa

Mietinpä tätä asiaa yön yli ja päätinpä sitten tehdä tämän kunnolla ja samalla juhlistaa 10 lukijaani.

Eli äänestys-kilpailu!

Mitä, missä, miksi?

Eli sinun tehtävänäsi on äänestää sivusta yhtä, sitä sinulle mieluisinta juttua Kuusateen uudeksi myyntituotteeksi. Voit toki jättää matkasi kesken tähän, mutta jos niin teet ei sinulla ole mahdollisuutta osallistua kilpailuun, jossa voit voittaa yhden kolmesta tuotteesta, ihan omilla custom väreillä ja koristeilla.

Eli äänestyksen jälkeen, kommentoi tähän postaukseen vielä tarkemmin, miksi äänestit juuri sitä ja minkälaisen sellaisen haluaisit nähdä myynnissä (esim. jos painoit ”Teepallo painolla”, niin kerro minulle minkälaisen painon teepalloon haluaisit, tai jos painoit ”Muuta, mitä?”, niin kerro minulle mitä se on)

Jätä minulle siis nimimerkkisi ja sähköpostiosoitteesi, jotta voin ottaa sinuun yhteyttä, jos voitat.

Voittoja on siis yksi, ja se arvotaan randomisti kaikkien kirjoittaneiden kesken.

Voit siis voittaa yhden allaolevista asioista. Koristeista sen verran, että mahdollisuus EI ole kultahippuihin tai timantteihin, kohtuuden rajoissa kumminkin. Mutta kukat, sulat, fimokoristeet, helmet yms.yms. ovat mahdollisia. Autan kyllä, jos et itse osaa etsiä tai päättää

Cupcake rasia. Saat itse valita pohjan värin, taikinan värin ja minkä koristeen tahdot

Kaakaokuppi-koriste. Saat itse valita kupin värityksen ja kermavaahdon koristeen

Minisilinteri, saat valita kankaan värin, nauhan värin ja sivukoristeen.

Aikaa on 25.11.2011 asti. Onnea :). HUOM! vain Suomen sisällä asuville
Kuusateen valikoimaa voit mennä katsomaan täältä: Kuusade-galleria

Desucon Frostbite- täältä tullaan

2011-10-17T19:07:00.002+03:00

Tänään klo 17.58 tämä kiltti tyttö istahti koneen eteen tarkoituksenaan ostaa Frostbiten taidekujalle pöytä. Aikaa kumminkin vierähtää tovi, jos toinenkin, linkkiä ei näy ja stressin määrä vaan kasvaa: Missasinkohan minä nyt jonkun oleellisen jutun jossain ja menetän pöytäni, viimeksi ne kun menivät tunnissa!?
Yhtäkkiä, hieman myöhässä (dämn you kuutinmetsästäjät!), taidekuja sivulle ilmestyy linkki lomakkeeseen, ja ilmoittautuminen alkaa. Kiire on kova ja sormet liitävät näppäimistöllä täyttäen lomaketta.
Noin, varaus, maksu, TADAA se on siinä!

Ja n. 5-10 minuutin päästä kaikki pöydät olikin jo varattu.

Nyt voin sitten päästää syvän huokauksen ja hengähtää. Kunnes huomenna alkaa jo työ.
Paitsi jos joku conien jumala/tar päättää hylätä ilmoittautumiseni :S. Dyndyndynnnn

Kielo-riipus

2011-10-15T19:46:00.000+03:00

Kielo-riipus, 925 hopea ja kolme 2mm cubic zirconiaa

Sain tässä vähän aikaa takaperin tilauksena kieloriipuksen ja tällainen ajatus siitä sitten syntyi.
Kehys ja varsi on 1,5mm hopealankaa ja lehti n. 0.8 mm hopealevyä. Lehdessä on pinnassa pientä kuviointia, jotta siihen tulisi lehtimäinen olemus. Kolme kiveä, jotka edustava kukkia, on istutettu putki-istukoihin.
Aikaa riipuksen tekemiseen meni n. ~4 tuntia.
Itse pidän kaikista eniten, juuri tällaisista kehysmäisistä riipuksista :). Kehyksen sisään pystyy rakentamaan myös todella pieniä ja herkkiä asioita. Ilman kehystä, ei tämään olisi voinut riipukseksi tulla (liian kevyt ja heiveröinen)

Behind the flower wall

2011-10-03T19:47:00.000+03:00

Koulunu viimeinen työharjoittelujaksoni loppui siis viimevkolla. Olin työssäharjoittelussa Koruseppien kilta nimisessä osuuskunnassa Tampereella ja pidin harjoittelujaksosta kovasti vaikka se tuntuikin menevän todella nopeasti ohi. Sain tehdä paljon erilaisia asioita, niin asiakaspalvelusta koruihin ja opin paljon uutta.

Työharjoitteluni alussa sain tehtäväkseni tehdä korun, jonka aiheena oli luonto. Suunnitelluni alkoi kukkasista ja kiemurista ja vähitellen siitä syntyi seuraavan medaljongin luonnos:

Medaljonki etupuolelta

Medaljonki sisältä

Medaljongin nimi on Behind the flower wall ja se on rakennettu alusta asti 925 hopealevystä ja -langasta. En ole ennen medaljonkia tehnytkään, joten hieman jännitti sen kasaaminen. Onneksi kuitenkin mitään suurempia ongelmia ei esiintynyt, pieniä sauman aukeamisia lukuunottamatta.

Uutta ilmettä

2011-10-02T00:49:00.002+03:00

Tein tässä erääseen blogiin uuden ulkoasun/pohjan, ja innostuin sitten itsekin muuttamaan tämän blogin ilmettä hieman enemmän.
Koska blogini käsittelee nyt paljon muutakin kuin vain hopeakoruja ja perinteisiä kultaseppähommia, niin halusin uuteen yläkuvaan muitankin tekeleitäni kuin vain hopeakoruja. Nyt siinä siis on sekä hopeakoruja kuin polymeerimassa/savi koruja/koriste-esineitä, eli niitä kahta erilaisia asioita joita rakastan eniten tehdä.

Crediitit löytyy palkista oikealla ->.

Pidän hirveästi erilaisten grafiikoiden tekemisestä, mutta nykyään en olekaan tehnyt niitä tarpeeksi, ihan vain sen takia, koska minulla ei ole enää monta paikkaa mihin voisin vaihtaa ulkoasua. Jos siis tuntuu, että joku haluaa uuden, persoonalisen blogspot blogiinsa pohjan, niin pistää viestiä tännepäin :).

Työssäharjoitteluni loppui viimeviikolla ja yritän kertoa siitä enemmän tässä muutaman päivän sisällä. Laitan myös samalla kuvan suurimmasta työstäni jonka harjoittelussa tein.

Sculpting

2011-09-24T17:01:00.000+03:00

Olen tässä nyt muutamien viikkojen aikana ahkerasti selaillut erilaisia sivuja ja kiinnostukseni sculpting:iin eli kuvanveistoon on lisäytynyt kovasti. Muistan joskus ala-asteella väkertäneeni kuvataidetunnilla jonkinmoisen savikipposen, mutta eipäs ole sen jälkeen meikäläinen koskenut saveen. Nytkin vasta noiden polymeerisavi miniatyyrien ja korujen kautta päädyin sivuille, joissa esiteltiin hienoja veistoksia.

Eritoten erilaisten pienten ihmishahmoisten patsaiden tekeminen, niinkuin keiju- ja merenneitopatsaiden, on se mistä olen nyt kiinnostunut. Olen aina pitänyt mystisistä olennoista, erilaisten omien hahmojen pyöriessä päässä, joten nämä niin aidonnäköiset patsaat, oikein veivät minusta tajun mennessään ( esim. 1, esim. 2, esim. 3). Myös erilaisten elänten ja muiden mystisten hahmojen tekeminen kiinnostaa. Kuten yksisarvisten tai lohikäärmeiden. Kumpiinkin, uskomattomiin teoksiin, olen törmännyt: esim. 1.

Olenkin nyt päättänyt sitä harjoittelemaan urakalla, ja nyt tässä esittelenkin ensimmäisen koskaan tekemäni keijupatsaan:

Eolande

Siinä se istua kököttää: Keiju nimeltään Eolande (tarkoittaa violettia; purppuraa kukkaa).

Aloitin Eolanden tekemisen vain pelkästään harjoituksena. Tarkoituksena oli vain tehdä kasvot/pää, joten käytin ylimääräistä scrapclayta, eli ylijäämä polymeerisavea. Päästä tuli siis sekavärinen, mutta harjoitukseni onnistui minusta sen verta hyvin, että päätinpä tehdä kokonaisen patsaan.

Seuraavaksi tein vartalon. Kaikista ongelmallisin kohta vartalon tekemisessä oli alaruumiin mitoittaminen. Jotenkin koko takapuolesta tuli hirveän venynyt :D. Myös esipaistetun pään lisääminen ruumiiseen oli hankalaa: menin samalla suttaamaan jotain vartalon yksityiskohtia, koska päätä piti painaa ruumiiseen. Olin myös tehnyt kaulasta liian paksun, mutta onneksi asia korjautui helposti asentoa muuttamalla.

Käsien teko oli kaikkein vaikein vaihe. Sormista en meinannut millään saada oikeanlaisia, ja olenkin nyt etsinyt erityisesti käsien tekemiseen liittyviä tutoriaaleja. Eolanden sormet on tehty rautalankarungon päälle, mutta seuraavaan kokeilen ehdottomasti ilman rautalankarunkoa: savi ei meinannut mitenkään pysyä rautalankoihin kietoutuneena ja rautalanka tökki kokoajan sormenpäistä ulos.

Jalat onnistuivat myös todella hyvin, vaikka niiden asetteleminen olikin sen venyneen takapuolen takia hieman hankalahkoa. Päädyin siis polvilla-istumis asentoon, koska sain näin hieman muutettua takapuolen suhteita. Harmikseni vain itse jalkaterät eivät näy, paitsi jos hameen alle kurkkaa... :D

Paistettuani patsaan sitten lopulliseen asentoonsa, oli aika sitten maalata tämä sekavärinen keiju. Ja kyllä sanon sitten sen, että tästä lähdin teen alusta asti ihonvärisellä polymeerisavella. Maalipinnasta ei millään meinannut tulla tasainen, ja pienten yksityiskohtien maalaaminen, niinkuin silmien, oli hankalaa. Aion tehdä myös silmät tästälähin etukäteen.

Eolanden sisällä siis menee rautalankatuki ja vartalon sisällä on alumiinifoliosta tehty sisus.
Vaatteet ovat ommeltu Eolanden päälle suoraan. Hiukset on eräästä mustasta lankakerästä avattua kuitua, en ole varma mitä laatua se on. Siivet on tulostetut.

Ohjeina käytän erilaisia youtuben tutoriaaleja ja yhtä todella hyvää kirjaa, jota suosittelen kaikille, jotka haluavat aloittaa sculptaamisen.

Kyseessä on siis Katherine Dewey:n, Creating Lifelike Figures in Polymer Clay. Kirjassa on hyvin monipuoliset ohjeet niin kuvin kuin englanniksi. Läpi käydään läpi ohjeet kaikkien kirjassa tarvittavien työkalujen tekemiseen ja hankkimiseen, kuin myös kaikki erilaisien ihmisvartaloiden tekemiseen. Suomesta kirjaa saa ainakin ihan adlibriksestä tai bookplussasta tilattua :).

Tracon VI taidekujapöytä - kuvia

2011-09-13T20:51:00.000+03:00

Sain vihdoin kuvat itselleni, ISO kiitos niistä ja Tracon-avusta kaverilleni Ingalle

Koko pöytä lauantai aamuna

Lähikuva. Tässä näkyy noita kaakaokuppeja joista unohdin ottaa yksittäiskuvat

Lähikuva 2. Unohdin ottaa lähikuvat myös näitä minisilintereistä. Siinä näkyy myös myynnissäolleet hopealevykorut

Time to do something else

2011-09-10T18:28:00.000+03:00

Joko se meni? On ohi? Eihän?!
Tracon on nyt siis jo viikko sitten mennyt ohitse ja olen tämän viikon vain keräillyt itseäni kasaan univajeista ja stressistä.

Koko taidekuja kokemus oli aivan uskomaton! Koska Traconin taidekujani oli ensimmäinen, olin todella varautunut kaikkeen ja mukanani oli kaikkea ekstraa ja ylimääräistä. Mutta mieluummin katsoa kuin katua, ja vaikka kamera unohtui, niin olen todella tyytyväinen koko viikonloppuun (kuvia tulee pöydästä kyllä, kun vaan saan apukaverini ottamat muutamat kuvat itselleni). Seuraavat kuvat kumminkin saatte nähdä, niistä kiitos Estelille, joka kävi pöytäni luona ja nappasi samalla muutaman kuvan :).

Korvakorut, riipukset, helmikorvakorut ja helmikaulakorut

Vaaleanpunainen cupcake rasia

Eli aloitetaan ihan vaikka perjaintaista. Olin pitänyt aamun vapaata työssäoppimisesta ja rakensin kotona vielä viimeisiä juttuja ja siivosin. Illemmalla aloin pakkaamaan, kunnes hain serkkuni ja tämän kaverit meille yöksi ja pakksin sitten vielä lisää.

Lauantai aamuna oli herätys aikaisin, koska piti vieläkin pakata :D. Minulla kun oli vielä muutama tuote kuivumassa, joten en voinut millään niitä pakata edellisenä iltana. Kumminkin saimme kaiken ajoissa valmiiksi, ja suuntasimme sitten kyydillä Tampere-talolle kello 9.30:ksi. Ajoissa olimme, ja pöytä pystyyn.

Kävin koko tapahtuman aikana vain yhdessä paneelissa (taidekujapaneeli!) ja kiersin muutaman kerran Tampere-taloa. Muuten istuin pöytäni takana, enkä kadu sitä yhtään. Taidekujanaapureille pystyin siitä helposti juttelemaan ja samalla kun kaverini käväisi omissa tapahtumissaan, niin sain mukavasti ajan kulumaan muille jutellessa :).

Myyntiä tuli oikein kivasti, mutta enemmän minua rikasti kokemus. Olen todellakin menossa uudestaan, mutta saa nähdä menenkö vain Tampereen tapahtumiin, näitä minun myyntituotteitani kun on hieman vaikeampi kanneskella muualle kuin lähialueelle. Eli ainakin ensivuoden Traconiin olen tulossa, ja vahdin taidekujailmoittautumisen avautumista kuin haahka!
Muutama tuote jäi myymättä, ja jos kiinnostaa niin kannattaa käydä kurkkaamassa TÄÄLTÄ

Jos muuten taidekuja kiinnostaa muitakin, mutta ette oikein tiedä miten, missä ja milloin, niin kannattaa käydä Kujanjuoksu-foorumilla (itse olen siellä nimmerkillä Jenna).

Muutama päivä -> kihinää

2011-09-01T00:13:00.001+03:00

En voi uskoa että Tracon on vihdoin täällä. Tai siis ensivkonloppuna, mutta silti, se että voin jo sanoa ENSI on aika jännittävää.
Nämä kolme kuukautta ovat menneet ihan liian nopeasti ja hieman olen jo innoissani että kohta tämä kaikki nysvääminen, väsvääminen, itkeminen, nauraminen, nauttiminen, maalaminen, paistuminen, sekoittaminen, sprayaaminen, kaataminen, kääntäminen ja häätäminen on vihdoin ohi. Enkä pysy housuissani kun ajattelen lauantaita!

Kujakartta julkaistiin ja meikäläisen voi siis löytää Tampere-talolta, 3.9.11-4.9.11, kolmannesta kerroksesta, taidekujalta pöydästä 27. Pöydän merkkasin allaolevaan karttaan:

Muut taidekujalle saapujat voit mennä katsomaan TÄÄLTÄ

Sitten vielä loppuun muutama pikkukuva valmistuneista tavaroista. Kaikki voi edelleen mennä katsomaan KUUSADE-galleriasta

Few down, more to go

2011-08-21T19:47:00.000+03:00

Aika on taas vaan mennyt eteenpäin ja minä en oikein pysy perässä. Tracon lähestyy huimaa vauhtia, mutta onneksi olen jo jonkin verran saanut asioita valmiiksi.

Suklaadonitsit kastikeraidoilla

Suklaadonitsit nonparelleilla

Vaaleanpunaiset donitsit kastikeraidoilla

Vaaleanpunaiset donitsit nonparelleilla

Valkoiset donitsit suklaakastikkeella ja nonparelleilla

Donitsit sain valmiiksi ensimmäiseksi. Koriste-esineinä/paperipainoina nämä donitsit ovat hieman pienenpiä kuin oikeat donitsit ja painavat ~100gr.

Kermamunkki kännykkäkoru ja avaimenperä

Ensimmäiset kännykkäkorut ja avaimenperät, jotka sain valmiiksi ovat nämä kermamunkin. kännykkäkoruista tulee pienenpiä kuin avaimenperistä, mutta näissä kermamunkeissa kokoero ei ole niin iso.

Ruusu helmikaulakoru helmiäishelmillä ja hopeaosilla

Vaaleanpunainen kakkuhelmikoru ruusukvartsihelmillä ja hopeaosilla

Valkoinen kermakakkukoru helmiäishelmillä ja hopeaosilla

Näistä helmiseteistä olen todella tyytyväinen. Muut eivät ole vielä valmiita, mutta näitä tulee vielä lisää erilaisia. Vielä yksi musta-valko kakku onyks-helmillä, valkoiset ruusut onyks-helmillä, mustat ruusut karneolihelmillä. Sitten on vielä donitseilla ja muffinseilla olevat helmikorut, mutta niistä sitten enemmän kun saan valmiiksi.

Kaikki valmiit korut on nähtävissä Kuusade-galleriassa

Kuukausi aikaa- paniikki iskee

2011-08-01T16:13:00.000+03:00

Siinähän se on tämän viikon mielitila otsikossa. Kuukausi aikaa Traconiin, 600 tuotetta tekemättä ja vain ~40 aloitettu eikä yksikään valmis. Aloitetut jutu on onneksi ne isoimmat ja pienempiä pystyn aloittamaan tällä viikolla ja luultavasti ne saankin valmiiksi parin viikon sisällä. Ja onneksi suurin osa tuotteista on pienenpää deco den-tyylistä tavaraa.

Kuorrutteita vaille, tästä se lähtee!

Minun piti tehdä myös muutama simmppeli hopealevykoru myyntiin. Olen yksinkertaiset mallit jo niistä tehnyt koneella ja enää pitäisi siis tulostaa ja alkaa sahaamaan hopealevyä. Hopealevyä en kumminkaan itse vielä omista ja saa nähdä saanko sitä työssäoppimispaikasta, jossa aloitan ensivkolla.

Ensivkolla alkaa siis koulu, ja minulla se alkaa parin kuukauden työssäoppimisjaksolla. Viime vuonna olin Helsingissä Union Designilla, mutta tänä vuonna päätin jäädä tänne lähemmäs kotia. Aloitan siis työssäharjoittelun 9.8 Tampereen osuuskunnassa Koruseppien kilta, joka on aivan uusi ja juuri avannut ovensa Hämeenpuisto 14:ssa. Hieman jännittää taas uusi työssäoppimisjakso, mutta uskon että tämä menee hieman paremmin kuin viimeksi, kun ei kamala ikävä kalvaa kotiin koko ajan (ja kun toinen osapuoli T työskentelee samaisessa osoitteessa ;D). Työharjottelun jälkeen sitten alkaa taas koulu, eli vasta lokakuussa (voi kun sinnekin voi ihminen kaivata niin paljon!). Sitten alkaakin erittäin intensiivinen kolmen kuukauden kiri, kun lopputyön valmistus alkaa ja joulukuussa pitäisi valmistua!

Ompelukoneella mennään

2011-07-22T21:14:00.000+03:00

Puolikellomekko organza/pitsi

Kesämekko erikoishelmalla, ruusulakana

Hei vaan kaikille taas pitkästä aikaa. On ollut taas hieman väliä, koska en ole vielä ehtinyt tekemään paljoa asioita valmiiksi. Tajusin juuri, että voinhan minä postauksen tehdä myös siitä mitä minulla on kesken, mutta enhän sitä tajunnut tuossa kuumuuden turruttamana.

Mutta olen siis väkertäny minisilinterit koristeluvaiheeseen asti. Valitettavasti en saanut tehtyä yhtä yksilöä tuosta alemmassa postauksessa olevasta vihreästä kankaasta, koska kyseinen kangas ei ollut materiaaliltaan ollenkaan sopivaa. Mutta ainakin muiden viiden kankaan hatut ovat valmiita ja erittäin hyvän näköisiä :).

Olen silinterien lisäksi tehnyt myös ylhäällä kuvissa olevat mekot :). Alemman ruusukesämekon tein ensimmäisenä tuossa heinäkuun alussa ja puolikellomekon sain valmiiksi eilen.
Ruusukesämekon piti ensin olla kellomekko, mutta koska vasta harjoittelin sellaisen tekemistä, ei kaavasta ja kankaasta tullutkaan sellainen kuin päässäni kuvittelin. Teinkin mekosta sitten erikoishelmaisen, eli helma on takaata pidempi ja sivuilla on "piilossa" kangasta. Kyseinen kangaskin oli oma pussilakanani josta eränäänä kauniina aamuna herätessäni päätin tehdä mekon. Minusta se oli vaan niin kaunis ja täydellinen kesämekkokangas :D.
Puolikellomekosta taasen tuli puolikellomekko erehdyksessä. Mekosta piti tulla kellomekko, mutta menin eräänä iltana ajatuksissani repäisemään kankaan puolestavälistä katki. Hieman kismitti, mutta onneksi puolikellostakin tuli oikein mukava :). Kyseisen mekon kanssa erityisesti päänvaivaa tuotti pitsi, joka ei meinannut pysyä paikoillaan ja ommeltua oikein. Ja eilen meinasin heittää hanskat lopullisesti tiskiin kun mekon valmistuttua tajusin että se olikin yläosasta aivan liian pieni. Noh korjasin asian ompelemalla kainalon saumoihin mustasta satiinista lisäpalat, jotka ovatkin oikein kivan näköiset.

"Kolme päivää jouluun on..."

2011-07-02T17:10:00.000+03:00

Hei vaan taas. Kyseinen otsikko varmaan ihmetyttää jotakuta, mutta tälle logiikalle on kyllä selitys. Eli olen tässä nyt viikon ajan saanut postilaatikosta noutaa erilaisia paketteja, joiden tuloksena minusta tuntuu, että olisi pidennetty joulu :D. Kyseinen joululaulu siis on pyörinyt päässäni tämän takia tänään koko päivän, joten ajattelin jakaa nämä paketit nyt teidänkin kanssa.

Paketteja tulee sen takia, että ostin itse Ebaysta ja muualta tavaraa :D. Mutta kaikki tavarat ovat tärkeitä ja ne ovatkin tulevaa Tracon-myyntiä varten. Kaikki tavarat eivät ole vielä saapuneet. Vielä odotan muovipusseja, mikrohelmiä ja toisen osapuolen tilaamia lasipulloja, joista katson haluanko itselleni muutaman. Rasmusseninkin tilaus on vielä tekemättä, sieltä pitäisi sitten tulla 925 hopeaketjua, 925 papukaijalukkoja ja 925 avonaisia korvakorukoukkuja.

Mutta näihin paketteihin:

Helmiä

Tämä paketti tuli jo aikoja sitten. Eli Satuhelmestä tilaamani kivihelmet, joista tarkoituksenani olisi tehdä helmikaulakoruja hopealangasta ja -ketjusta. Kuvassa näkyy ruusukvartsi-, onyks- ja karneolihelmet. Kaikista löytyy pyöreät 4 mm ja 6 mm nauhat. Oikeassa alakulmassa oleva 4 mm ja 6 mm helmiäshelminauha on Omakorusta, ja ostettu ihan liikkeestä. Satuhelmi lähetti ekstrana myös ylhäällä näkyvät yksittäiset helmet. En tiedä mitä niistä vielä tekisi, mutta on aina hienoa saada ekstraa :).

Kankaita

Nämä kyseiset kankaat löysin Eurokankaan alennuslaarista 5e/kg. Maksoin näistä hieman päälle 4 euroa, joten ei minusta lainkaan huonompi kauppa. Tarkoituksena olisi tehdä näistä minisilintereitä myyntiin. Teen yhden kustakin kankaasta ja vielä kuudennnen eräästä kiinasatiinista, joka minulla on ennestään. Lempparini näistä on ehdottomasti tuo vaalea pystyraita.

N. 493 m satiininauhaa

Ensimmäisen Ebay-pakettini. Tilasin paketin, joka sisälsi 30 rullaa 10mm satiininauhaa eri väreissä. Näistä olisi tarkoitus tehdä nauhoja riipuksiin, ja tahdoinkin mahdollisimman monta eri väriä. Koko paketti maksoi postikuluineen n. 20 e, joten ei ollut hullumpi kauppa (n. 4 cent metri).

Fimo

Toinen Ebay-pakettini oli ehkä se tärkein, eli Fimot. Nämä isot palat fimoa tulivat maksamaan postikuluineen yli puolet vähemmän kuin mitä saisin ostettua Suomesta. Löysin myös kaikki värit joita käytän, ja eriyisesti kaikki oli Fimo SOFT:ia.

200 kpl valkoisia Organzapusseja

Tämä pehmoinen paketti saapui eilen. Paketissa oli 300 kpl valkoisia organzapusseja joista 100 kpl meni toiselle osapuolelleni. Näihin aion sitten pakata koruja kun niitä ostetaan. Näilläkään ei paljon hintaa ollut. 100 kpl maksoi postituskuluineen n. 3 euroa. Ebay on kyllä mahtava ostospaikka :).

Jos jotain mietityttää Ebaysta osto niin itse käytän tätä uutta kansainvälistä "Suomi"-ebayta. Kyseisessä paikassa ei ole huuto/tarjous-ominaisuutta, mutta itseäni helpottaa paljon suomeksi olevat ohjeet, hinnat ja tekstit. Myyjät eivät kyllä suomea välttämättä osaa, ja siksi kannattaakin pistää kaikki kysymykset englanniksi. Mutta paypallilla on turvallista maksaa, koska siinä on ostajaturva, eli jos et saa tilamaasi tavaraa, saat rahasi takaisin. Näin olen ainakin ymmärtänyt :)

Mutta asiasta kukkaruukkuun. Sain Kuusateen uuden ulkoasun vihdoin tehtyä, joten sinnekin kannattaa käydä kurkkimassa :). Päivittelen taas kun jotain uutta asiaa tulee (esim loput paketit saapuvat!)

Valmistumisia

2011-06-26T12:44:00.000+03:00

Hieman on ollut taukoa kirjoittamisesta, koska sairastuin viikko sitten ärhäkkään kesäflunssaan. Nyt sitä ollaan jo aika lailla terveitä, vaikka vieläkin on hieman köhää.

Mutta, valmistuipa minultakin sukulaisia tänä vuonna ja serkulleni sitten tein lahjana korusetin. Setti valmistui vielä koulussa ollessani, mutta en ole viitsinyt päivittää sitä ennen kuin vastaanottaja sai sen :).

Kierre-setti

Settiin kuuluu riipus ja korvakorut, jotka kummatkin on tehty neliötankoa kiertämällä. Ennen kiertämistä mattasin tangon kaksi vastakkaista puolta ja kiillotin toiset, jotta koruihin tulisi kierrettäessä efekti. Korvakorut ovat hieman painavat, muistaakseni 9 gr yksi, ja minua hieman arvelluttikin niiden tekeminen. Mutta serkkuni tuntui tykkäävän, että ihan imisestä se on kiinni. Sanoin kylläkin, että jos ne ovat liian painavat, voin niitä muokata.
Kaiken kaikkiaan itse tykkään setistä. Se on juuri sellainen kivetön, koristeellinen korusetti, joita tykkään tehdä.

Sweet-koruja ja Tracon VI

2011-06-10T11:15:00.001+03:00

Aamulla herätessäni päässäni pyöri ainoastaan se miten järjestelen Tracon VI myyntipöytäni. Olen tässä nyt muutaman päivän ajan huolehtinut, miettinyt ja suunnitellut mahdollisemmin paljon etukäteen, vaikka koko tapahtuma onkin vasta syyskuussa. Mutta kun koko kesä on täynnä töitä ja pitäisi syyskuuksi väsätä lähemmäksi 300 erilaista korua ja koriste-esinettä, niin minusta olen melkeinpä jo myöhässä!

Cupcake paperipainot

Mutta... Aloitin tämän kyseisen harrastuksen, eli polymeerimassakorujen tekemisen, vuosi sitten. Olen ollut kiinnostunut Japanilaisesta kulttuurista siitä asti, kun ensimmäisen kerran näin Magic Knights Rayearthin tulevan televisiosta joskus 2000-luvun alkupuolella. Olen siitä asti kiinnostuneena selaillut erilaisia sivuja ja törmännyt Japanissa aktiivisesti harrastettavaan Deco Deniin ja erityisesti sen leivosversioon (itse kutsun sitä Sweet deco deniksi, mutta sille on toinenkin nimi). Tätä kautta siis törmäsin erilaisiin leivoskoruihin ja halusin itse ryhtyä kokeilemaan.

Donitsi korvakorut

Pulmallisin ongelma itselläni on se, että en löydä sopivaa ainetta jota voisin käyttää "kermavaahtona". Silikooni (siis se ihan normaali kylpyhuoneen eristeenä käytettävä valkoinen silikooni) on se, mitä yleensä käytetään, mutta itselläni on suuria ongelmia sen kanssa, niin personal kun ei. Ensinnäkin en voi SIETÄÄ silikoonin hajua ja, ainakin kaikissa minun käyttämissäni koruissa, se haju säilyy jopa vuoden jälkeen! Toinen syy on se että kuivuttuaan, se lähtee repimällä yhtenä kekona irti

Lähti siistinä kekona irti

Toinen käyttämäni massa oli akryylimassa, joka tuoksui paljon paremmalta. Mutta siinäkin ole pysyvyydessä ongelmia. Kiinni se pysyi kuin höyhen tervassa, mutta jopa vuoden jälkeen akryylimassa on yhä niin pehmeää, että sitä pystyi muotoilemaan käsin ihan liian helposti

Akryylimassa on ihan liian pehmeää

Että vielä olen kokeiluvaiheessa. Jos tulee epäonnistumisia lisää kerron niistä, mutta kun onnistun, siitä tulee minun oma pieni salaisuuteni :D.
Mutta syyskuu tosiaan lähenee ja olen jo aika hyvässä vaiheessa itse pöydän suunnitelussa ja esillepanossa. Pian alan tekemään itse koruja ja siitä tulee sellainen tehdashihna operaatio että, mutta uskon senkin olevan mukava, uusi kokemus :). Odotan lisää infoa vielä taidekujasta, mutta ilmoittelen vielä jatkosta :).

Lukuvuoden loppu- muistoja

2011-06-01T20:36:00.000+03:00

Nyt on taas tämä lukuvuosi valmis. En voi uskoa, että olen jo kaksi vuotta ollut koulussa, aika tuntuu paljon vähemmältä, koska olen innoissanu ollut ja tehnyt asioita. Enkä voi uskoa, että puolen vuoden päästä pitäisi lähteä sieltä kokonaan (en halua!), kun vastahan sain puhelun, että olisi paikka vapaana, haluatko sen (JOOO!).
Mutta ei auta. Aika on mennyt ja pitäisi sitä koulunpenkiltä joskus lähteä sinne omalle työpöydälle tekemään koruja tittelin kanssa.

Mutta mitäs tänä vuonna on oikein rakennettu? Muistan, kun vuosi sitten kesäloman alussa, piirtelin luonnosvihkoni täyteen erilaisia malleja ja luonnoksia. Niistä nämä kaksi alempana olevaa väkersin heti koulun alussa. Rusettisormus kahdesta hopealevyn-palasta muodostettu taittamalla ja keiju sahattu levystä.

Rusetti-sormus ja Keiju-riipus

Kouluvuonna oli myös muutama pakollinen harjoitustyö, joka piti tehdä. Filigraani, rae-istutus sovellus, ontto ja umpinainen kantasormus, manttelisormus, carmosier (carmo) ja jälki jää-näyttelytyö. Sain kaiken onneksi tehtyä, vaikka carmossa jäikin hieman viime tinkaan.
Filigraanista pidin eniten, ja se onkin tekniikka jota tulen käyttämään tulevaisuudessakin. Vaikka hopealangan vetäminen ottaakin pannuun, on filigraani niin upeaa, että kyllä sitä jaksaa vetää vaikka kilometrin :D. Manttelisormuksesta, eli ontosta, kahdesta levystä rakennetusta sormuksesta, en niin välittänyt aluksi, mutta kesken harjoituksen valmistamisen keksinkin, etten pistä keskelle lainkaan kiveä, vaan idea omenasta syntyi.
Jälki jää- on meidän luokan, sisustuksen, lavaste-rakentajien ja erään TAMK:sen opiskelijan yhteistyö, josta syntyy näyttely nyt ainakin Asta koti-messuille. Aiheena siis jälki jää ja oma mielikuvani lähti sielusta, josta jää meihin kaikkiin jälki. Työni idea oli siis kahlittu sielu, jonka häkki/vankila on ulkupuolelta karu, mutta sisältä erittäin kirkas sielun takia. Toteutus on tehty ulkopuolelle matatusta neliötangosta ja sisäpuoli on kiiltävä ja sisältää 30 kirkasta, 2 mm zirconiaa (hierretty kiinni, juma mikä työ) ja yhden ison 12 mm topaasin.


Omena-manttelisormus, Jälki jää: Caged Soul Ontto kantasormus Filigraani-puu, Rae-istutus sovellutus

Sitten oli vielä työssäoppimis-jakso, joka oli marraskuun lopusta maaliskuun alkuun. Itse menin Union Design:lle Helsinkiin. Kokemus oli rikas, niin hyvissä kuin huonoissakin merkeissä, enkä tule koskaan unohtamaan sitä. Harjoitettelun lopuksi tein näyttötyön, jossa minulle annettiin tehtäväksi tehdä hopeariipus 6mm vuorikristallille. Halusin käyttää työssä peilipintaan kiillotettua kuppia, jossa viistehiottu kivi heijastuisi kauniisti. Kokeilin myös etsausta ensimmäisen kerran, ja monen kokeilun jälkeen sain valmiiksi edes jonkinlaiset koukerot.


Unionin näyttötyöni: Reflecting cup Unionille tehty solmioklipsi

Työssäoppimisessa oli myös vähän omaa-aikaa ja minulla oli mukana omaa hopeaa. Taiteilin siis muutaman korun myös omiin varastoihini ja omia mallejani. Eniten tykästyin cameo-riipukseeni. Ostin Karilta, Suomen jalokivituotteesta, viime Koru- ja Kivimessuilta auttamassa ollessani, muutaman kiven. Karilla oli myös cameoita takapöydällä, joihin ihastuin heti. Tässä korussa on käytetty hartsicameota, mutta minulla on myös muutama akaatticameo.
Ennen cameota tein harjoituksena yhden ruusun hopeasta. Ensimmäinen ruusuni metallista koskaan ja väsäsin sen terälehti kerrallaan. Eli TYÖTÄ! Ruusu on noin 34 mm pitkä.
Annualarity-kaulakorussa testasin saumattomien rinkuloiden tekemistä.


Cameo-riipus, Ruusu ja Annualarity-kaulakoru

Niin ja olihan tässä välissä joulukin. Itselleni on mieluisinta tehdä toisille lahjana koruja, joten niin tein tänäkin vuonna. Äidilleni olen antanut pala- palalta helmi-sarjaa, jossa on soikea helmi istutettuna koukeroisten hopealankojen keskelle. Tänä vuonna oli vuorossa rannekoru.
Pikkuveljelleni, joka harrastaa kitaransoittoa, rakensin plektrakotelon. Takalevyyn on koneella kaiverrettu veljeni nimikirjaimet.
Kummatkin isoäitini saivat rintakorun. Toinen värätyllä, isolla, sinisellä akaatilla ja cubiceilla ja toinen ontoilla kuperilla kupeilla.

Plektrakotelo, helmirannekoru
Akaattirintakoru, kuppirintakoru

Että siinähän se vuosi sitten hurahti. Vielä on tämä pahuksen paholainen, eli carmosier. Kyllä sitä sitten pitkitettiin ja kieritettiin ja keksittiin vaikka mitä tekosyitä olla tekemättä. Ei ole tuo rae-istutus ihan meikäläisen juttuja, hierrän mieluummin, vaikka se ei niin tukeva olekaan.


Carmosier-riipus

Mutta tähän on hyvä lopettaa tämä postaus. Nyt on koko vuosi käyty, ja enää lisäillään tulevaisuuden koruja :).

Raeistuttamisen tuska

2011-05-23T22:04:00.001+03:00

N. 12:sta raistutukseni.

Äh! Voihan nyt sentään :D. Ensimmäisen kerran, pitkään aikaan, olen koulutyöni kanssa taas sellaisessa pisteessä, että tekisi mieli vaan heittää lusikat (kaivertimet) nurkkaan. Mutta ei auta kun ottaa kauniit kaivertimet käteen ja jatkaa harjoittelua, jota on jo kylläkin kestänyt jo monta viikkoa.

Raeistutuksessa käytetään kahta kaiverrinta ja yhtä punsselia: raekaivertimella painetaan kiven päälle hopeaa juuri sen verran, että se pysyy kiinni, raepunsselilla painetaan purseesta rakeen näköinen ja leikkuukaivertimella "leikataan" ylimääräinen hopea rakeiden ympäriltä pois.
Kaikki muu onnistuu jo jotenkin, mutta en saa painettua hopeaa kiven päälle kunnolla, vaan kiviä testatessani ne vaan tippuvat pois. Juttelin erään opettajamme kanssa siitä, ja hän sanoi että se johtuu juuri siitä etten saa painettua kaiverrintani tarpeeksi alas hopeaa vasten. On se niin ihanaa kun taas kerran tulee meikäläisen rinkulalihakset tielle :D.

Koska minun pitäisi valmistua ensi joulukuussa, on minun pakko saada Carmosier-riipus (riipus jossa on keskellä yksi iso kivi istukassa ja ympärillä monta pientä kiveä rakeella kiinni) valmiiksi vielä tänä lukuvuonna. Muuten menee aikataulut sekaisin :(. Viimeviikon lopussa sain laitettua yhden kiven yhdestätoista kiinni kunnolla, mutta vielä on 10 samanmoista. En tänään saanut vain aikaiseksi tarttua kaivertimiin vaan tein toista projektiani, eli valun vahamallia.

Ehkä huomenna sitten. En voi pitkittää sitä liian pitkäksi.

Aloitus, esitys ja mistä on kyse

2011-05-20T21:36:00.001+03:00

Niinkuin sivusta ehkä jo lukasittekin täällä näytön tällä puolen seikkailee nuori nainen nimeltään Jenna, joka on pyörinyt internetin ihmeellisessä maailmassa, n. vuodesta 2001, lukuisilla nimillä. Mm. Luna, Seatear, Jipp ovat tämän ihmisen vieläkin käyttämiä nickejä.
Olen käsityöihmisiä ollut koko ikäni ja teen kaikkea paperiaskartelusta metalli- ja puutöihin. Kotisivuja ja kuvanmuokkausta olen harrastanut vuodesta 2001 ja olen opetellut kaiken mitä nykyään osaan itsenäisesti nettiä ja kirjoja selaamalla. En ole mikään proo koodaaja, mutta domainini on minulle tärkeä asia: Kuusade.

Rhea

Perheeseeni kuuluu tällä hetkellä toinen puolisko ja 1.6 vuoden täyttävä kissatyttö. Muutan toukokuun lopussa ensimmäiseen yhteiseen asuntoon edessämainitun miehen kanssa ja minua hieman jännittää miten kaksi käsillätekevää ihmistä tulee mahtumaan 47 neliön kaksioon :D.

Työn touhussa

Mutta niin, opiskelen toista vuottani Tyrvään käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa ja 2½ vuotinen opiskeluni loppuu ensi joulukuussa (joulukuu 2011) . Tämän jälkeen olisi päämäränäni käydä vuoden kestävä ammattitutkinto, jonka jälkeen nimikkeenä toimii Kultaseppä (ilman marsipaaneja). Nimikkeet eivät kumminkaan mittaa oppimisen ja taidon määrää, joten sinnekään ei ole mikään kiire päästä.


Ensimmäinen itsesuunniteltu riipus, kolmas hopeatyö ikinä.

Teen koruja pääosin hopeasta ja erilaisista kivistä. Riipuksen suhteen kiven ja koko korun koolla ei ole niin väliä, pidän niin isokivisistä riipuksista kuin kaulakoruista joissa ei ole kiveä lainkaan. Sormuksien kanssa tosin en kivistä niin välitä, vaikka välillä tekeekin mieli tehdä 10 mm kruunuistukka ohueen sormusrunkoon :D.

Kaksirunkoinen kruunusormus. Tilaustyö

Teen koulun pakollisten töitten ohella myös tilaustöitä ja suunnitelen kaikkia minusta kauniita koruja. Teen myös koruja polymeerimassasta ja käytän mieliuiten Fimoa. Olenkin menossa 3.9-4.9 Tampereella pidettävään Traconiin myymään pääsääntöisesti Fimo korujani. Mutta siitä lisää myöhemmin :)

Kaakaokuppi, kermavaahtoa ja vaahtokarkkeja

Eiköhän se sitten ollut tässä, siis tämä esiintyminen. Enemmän tulee tekstiä sitä mukaa kun asiaa tulee :). Ennen koulun loppua minulla on vielä Carmosier-riipus tekemättä ja muutama hopeavalu, joten niistä ja niiden valmistumisesta tulee seurantaa :)